Olen hiukka maassa. En ole syönyt juuri, juonut sen sijaan, enkä kestäisi selvin päin itseäni ja perussuomalaisia läskejäni juuri nyt. Olen suossa asian kanssa, joka voi kääntää koko mukavantylsän pikku arkielämäni päälaelleen, mitä en siis missään tapauksessa halua. Jos näin tulee käymään, hiippailen varpaisillani hyvän aikaa, mikä ei siis sekään ole hirveän kivaa. Mistä olen tyytyväinen on, että minulla on oma pikku blogi johon oksentaa tämä kaikki.
Olen kuunnellut illan sellaista paskanjauhantaa ettei pitkään aikaan, ja lopulta kyllästyttyäni sosiaalisten perjantai-iltaan tulin kotiin tyhjentämään punkkutonkkaa.
Minua ahdistaa juomiseni, ennen kaikkea syömiseni, ja ehkä sitäkin enemmän (tai ainakin yhtä paljon) se, etten voi suosiolla pysyä poissa asioista, joista tiedän tulevan ongelmia. No okei, sitten voisin pysyä pois syömästä myös. Mutta minua vituttaa se että tunnen itseni läskiksi mitä en ole. Ja se, että suffittelen pro-anablogeilla joille minulla ei ole mitään asiaa. Joka sentti minussa on LIIKAA, ja haluaisin paastota kunnes se valkea kauhumekko (jonka muuten käyn perkele sentään ostamassa huomenna jos se on vielä myymättä) roikkuu joka suunnasta. Voi helkkari, eikö tämä myöhäisteiniangsti lopu ikinä.
Mutta hyvä, nyt lähden nukkumaan pääni selväksi. Aamulla ostan ensi töikseni kortin vakisallilleni koska siellä ehkä tulisi käytyä, jotta saan purettua tätä skitsoilua johonkin. Ja kerrankin en pakota itseäni syömään jos ei tunnu siltä. Ei jaksa. Leikin tervehenkistä -vai mikä se oli- joskus toiste.
Vol. kiljoona ja kaksisataatuhattakolme
3 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti