tiistai 9. syyskuuta 2008

Nysse läks

Hyvin alkanut tehotyttökouluvuoteni päättyi eilen, kun huomasin sässiväni hyvää vauhtia pyöristäen kaiken. Kauheassa kiireessä huomasin kadottaneeni koneeltani tärkeät muistiinpanot, joiden paperiversion heitin viime viikon roskiin. Puoli tuntia aikaa löytää ne aloitin paniikkisoitot saadakseni edes pääkohdat. Ne löytyivät, mutta löytyi lakritsipussikin. Onneksi kiire oli riittävä, jotta juoksin vain kämpästä kourallinen lakuja tassussa ja toivoin, ettei kenelläkään olisi mitään syötäväksi kelpaavaa. Se toive ei ikävä kyllä toteutunut, mutta pahimmalta vältyttiin.


Koska vietin eilisillan noin viidenkymmenen sähköpostivastauksen kirjoittamisen sijaan kääntämällä ympäri konettani ja muistiinpanojani, oli tälle päivälle luvassa paljon kaikkea kivaa. Kämppä vailla siivousta, muistiinpanot levällään, pöydällä

riisi paperia sotkussa, saman verran odottamassa tulostamista, muste loppu, pyykkivuori, tuhottomasti sähköposteja, loppuviikon seminaarien valmistelut (joka ei ole ihan lyhyin homma), tentti perjantaina ja kukat kastelematta. Niinpä päätin luentomaratonin jälkeen Ryhtyä Töihin. Ryhdyttyäni siinä puoli tuntia teetä lipittäen sain lopulta homman käyntiin.


Sitten tuli seinä: en ehtisi sekä salille että tekemään hommia loppuun. Jos en lähde salille, olen huomisaamuna mursu (löysin ryhtyessäni jämäpussin lakuja), jos lähden, nukun taas huonosti ja mietin tekemättömiä hommia. Koska huomenna en ainakaan ehdi tekemään mitään ylimääräistä omatuntoinsomniaa voisi jatkua parikin yötä, ja silloin kadonnee viimeistään jääkaapin sisus. Kylmäsin päätäni,

otin kulauksen kalaöljyä (katkaisee syömisen, kulaus per karkki tehoaa takuuvarmasti. Myös ummetukseen!) ja kävin tekemässä iltapalaksi vaniljakiisseliä (jota riittää huomiseksikin koska minä en syö kaikkea tänään, jota riittää huomiseksikin koska MINÄ EN SYÖ KAIKKEA TÄNÄÄN…) jottei tarvitse koskea leipään jota syön aina liikaa.


Ja päivän valinta on: MURSU. Teen hommat, vältän kaikkia, eritoten kämppisten kaappeja ja menen ajoissa nukkumaan. En käy aamulla vaakailemassa jollei psyykellä ole Hyvä Päivä ja urheilen sitten kun urheilen. Huoh. Taidan aloittaa siitä kukkien kastelusta…

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Mursuna eloa, tässä lähes jokapäivä on ollut, mutta aion ottaa itseäni niskasta kiinni. Ja otinkin hehehehehee.