Rauhoittumisharjoituksia (huonolla menestyksellä)

Sekava olo nyt. Täällä on ollut koko alkuviikon päällä ihan järkeä vailla sosiaalinen kriisi johon olen tullut kaapatuksi mukaan. Ja muuta härdelliä piisaa sitäkin, seuraavat kuusi viikkoa näyttävät aika kamalilta koulun suns muun suhteen. Tämä on keppihevosena sille, etten ole edes aloittanut valmistautumista huomisen paastoon (iltapalaksi brie-juustoa jne). Ja ressaan ihan pirusti. Jos jotain hyvää, ainakin strippaavat valmentajat ovat unohtuneet XD Nyt juon kamomillateetä, kuuntelen musiikkia ja yritän orientoitua siihen, että söisin huomisaamuna jotain mikä vähän valmistaisi massua syömättömyyteen, ja paastoaisinkin sen jälkeen perjantai-aamuun. Huomenna olisi taas treenit, saa nähdä miten siellä menee.

Kävin tässä paikallisessa Humanassa ja päädyin aika pahaan sovituskoppikriisiin. Kokeilin nättiä mekkoa -vähän pientä- joka sai vatsani näyttämään siltä kuin olisin neljännellä kuulla (oikeasti, kahdella kaverillani on vauva ja juuri siltä se näytti). Ahdisti, vaikka kuinka selitin itselleni etten ole ylipainoinen, että voin ottaa rauhallisesti ja keskittyä olemaan tekemättä mitään typerää, ahdisti silti. Kotona katsoin vatsaani pienestä kylppäripeilistämme. Joskus aikoinaan minulla oli tapana vetää vatsaa sisään niin paljon kuin pystyin ja toivoa, että olisin niin laiha. Kun vedin vatsaa sisään nyt, en näyttänyt niin laihalta että olisin mielestänui laiha. Tuntui pahalta. Tunsin itseni myös hyvin typeräksi mikä on ehkä hyvä asia.

Vielä, Molly, jos poikkeat täällä, lähettämäsi sähköposti palautti viestit, laittaisitko mailia tervehenkinen@gmail.com Tai kommenttia. Voi ääh kun sähköinen mitätämänyton prakaa.