Maanantai sopii joulukuun ensimmäiseksi

Silmiä särkee koska piilarit kuivuu koska pidän niitä liian pitkään, päätä särkee koska koulujutut seisoo ja ahdistaa, polvea särkee koska olen niin mummo ja kordinaatioltani paska että kaaduin sille viime viikolla, sielua särkee kun se ei saa ei viinaa eikä edes kahvia tai buranaa.

Eikä ajatus kulje, nyt en enää keksi miksi. Ehkä tosiaan söin jotain pilaantunutta. Se maito nimittäin tuli tänään vastaan purkista, ja muutti viemäriverkostoon. Ja juoksen edelleen vessassa (siltä varalta että halusitte tietää).

Kolme viikkoa jouluun. Kolme viikkoa takelleltavana vetämättä itseään piippuun. Sitten olisi kaksi viikkoa takelleltavana syömättä itseään kiikkuun.

Luojan kiitos en kirjoita runoja. Enää.